Ala-asteen koulukäsitöistä on tallellä punavalkoruudullinen suutarinessu
ja iloisen keltainen, värikkäillä langoilla pujoteltu vohvelikangas pussukka.
Ylä-asteella oli jokseenkin innostava käsityönopettaja. Saimme itse käydä
hakemassa Palahallista kankaita ja tehdä itselle mieluisia vaatteita.
80-luvun alussa ne vaatteet oli college-asuja, toppaliivi ja säärystimet ainakin.
Mitään niistä ei valitettavasti ole jäljellä, eikä oikein valokuvissakaan.
Lukioaikana teinkin jo sitten paljon vaatteita itselleni äidin Singerillä.
Vaatteet saivatkin ansattua huomiota kavereiden keskuudessa.
Mieleeni muistuu varsinkin nahkapaloista ompelemani housut, joita niitäkään
en valittettavasti ole säästänyt.
90-luvun alussa opiskelin pukuompelijaksi. Se antoi hyvät tekniset valmiudet.
Siitä lähtien on Bernina laulanut. Noihin aikoihin sain tuttavalta vanhan 50-luvun
Bernina favorit -ompelukoneen, joka on ollut uskollinen näihin päiviin saakka.
Viime vuosina olen enemmän innostunut askartelemisesta ja tuunaamisesta.
Ideoita ja materiaaleja hankin työssäni kangaskaupassa , kirpputoreilla ja Viroon
suuntautuvilla "käsityö-matkoilla".
 |
| Bernina Favorit |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti